Näytetään tekstit, joissa on tunniste syöminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syöminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. elokuuta 2014

Elokuu alkoi herkuttelulla

Nyt on taas ollu vähän herkkujen täyteinen viikonloppu. On tullut syötyä itsetehtyä pizzaa,karkkia ja eilen vasta kesän ensimmäinen jäätelö. Huh kyllä nyt on maha turvoksissa ja olo noh ei kovin mukava. Välillä pitää kuitenkin syödä vähän rennommin ja tankkailla energia varastoja ja jaksaa sitten taas vähän aikaa mennä tiukemmalla linjalla ja treenata kunnolla. Joillakin osa-alueilla treenit sujuu taas vähän paremmin entiedä johtuuko sitten siitä,että oon syönyt vähän paremmin taas.

Välillä on edelleen vähän vaikeaa tuo syöminen ja siitä tulee pahaolo henkisesti, mutta ei onneksi enää niin usein. Ja kun huomaa,että kehitystä tapahtuu niin se kyllä vähän auttaa ajattelemaan niin,että ruokaa vaan tarvitsee jos sitä lihasta aikoo takoa ja mitään älyttömiä kehityksiä ei tapahdu jos hiirulaisten annoksilla eletään..vielä se ruoka välillä on ajatuksissa mulle "vihollinen", mutta kyllä tässä on edistytty pienesti jo.

itsetehty pizza on aina niiiin hyvää..varsinkin kinkku,tonnikala,ananas pizza!


Hyvää oli kyllä ja välillä on hyvä tankkailla vähän hiilareitakin enemmän, mutta nyt on kyllä niin tukala ja turvonnut olo,että ei pysty edes ajattelemaan ruokaa ilman öklöäklö oloa. Ja väsykin on kaiken syömisen takia,että kohta on kyllä mentävä nukuskelemaan.

Joten tämä tyttönen taitaa vetää peiton korville ja ruveta nukkumaan. Ehkäpä huomenna on vähemmän ilmapallomainen olotila :D

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

kuumeilua ja pieniä edistysaskelia

Tämä viikko alko treenien suhteen vähän huonosti kun heti maanantaina oli suunnitellusti lepopäivää treeneistä ja sen pidinkin. Tiistaina sitten taas jaksoi treenata selkää ja hauiksia (lue: jaksoi juuri ja juuri..kurkkuun koski ja oli muutenkin treenin lopussa jo hieman heikohko olo). Kuitenkin treeni vedettiin loppuun asti ja en tiedä oliko virhe treenata, vaikka ainoastaa se kurkku oli kipeä eikä olo muuten ollut huono, mutta siitä se lähtikin ja illalla makasinkin ihan väsyneenä ja KUUMEISENA sohvalla ja kultu kantoi minulle vähän väliä vettä tai lämmintä mehua,että olo vähän helpottaisi. Tiistaina olisi siis näköjään kannattanut ihan vaan sen pelkän kurkkukivunkin takia jättää suosiolla treenit välistä tai olisihan se kuume voinut muutenkin nousta..who knows. Ja sittenpä siis eilinen päivä menikin lepäillessä tietysti, mutta eilen ei kuume noussutkaan yhtään ja olo oli hyvä joten tänään varmaan uskaltaakin jo treenata. Huh onneksi pääsin vähällä ja oli kunnolla kipeä vain sen yhden illan..pitää silti varmuuden vuoksi mitata kuume tänään päivällä, vaikka kyllähän sen itse tuntee onko lämpöä, mutta kipeänä ei treenata!

Ja pientä edistystä on ilmeisesti tapahtunut tuolla minun pienessä pääkopassa, koska minähän vedin tiistaina ja vielä keskiviikkonakin namusia onnellisena tyttönä sohvalla telkkua katsoessa tuntematta mitään suurempia omantunnon tuskia. Alkuun kyllä keskiviikkona epäröin, mutta niin paljon teki mieli karkkia ja halusin ne pyörimästä kaapista(saattaisin muuten popsia niitä joka päivä muutamia..hyvä tekosyy herkutella) joten popsin loputkin namit siitä tv-pussista. Ihan hyvä,että osasin herkutella ilman kauheaa morkkista ja ottaa iisisti ja nyt pystyy taas hetken olemaan ilman herkkuja. Ja vaikka nyt söinkin kahtena päivänä karkkia niin tiedän silti etten sorru syömään niitä joka viikko useaan kertaan..entinen sonja olisi syönyt varmaan joka viikko kaksi kertaa sen 300g karkkia + limut ja muut päälle vielä. Ehkä minä siis vielä opin,että välillä saa sallia jotain hyvääkin itselleen kun se herkuttelu ei kuitenkaan jää päälle.


keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Osaan vihdoin elää..ja syöminen on mukavaa!

Ihanaa kun asiat on vihdoin paremmin ja kaikki on helpompaa (lue: syöminen on helpompaa). Oikeasti jopa tykkään syödä ja aina odotan,että milloin saan seuraavan kerran ottaa jääkaapista ruokaa :D Asiat on mennyt ihan päinvastoin mitä ne hetki sitten oli, vaikka ainahan oon tykännyt syödä, mutta vähän aikaa sitten en vaan syönyt..siis riittävästi. Ja nyt taas tykkään syödä ja välillä pitää miettiä,että syököhän nyt vähän liikaa, mutta pääasia,että syömine on oikein MUKAVAA! Ja etten nyt annan vaan kaikille käsitystä,että helppoa on ja ongelmat selätetty niin myönnän kyllä,että välillä pelottaa edelleen se päivä kun vaaka näyttää vaikkapa sen 56kiloa..sitä odotellessa siis. Tänä aamuna painoa oli 55kg eli on sitä tullut hieman. Ja vielä pitäisi siis se 2kg saada..kuulostaa tavallaan pienelle, mutta on siitä hetki aikaa kun olen painanut jonkun 57kiloa. Ja joskus mietin pitäiskö syödä vähän vähemmän ja apua en mä näin paljoo voi syödä, mutta silti tosi paljon helpompaa on syödä enemmän..ainakin vielä. Ehkä jos tämä jatkuu näin helposti ja hyvillä fiiliksillä niin musta tulee vielä kunnon bulkkihulkki ja syön jääkaapin tyhjäks ja nostelen sitä painoa enemmänkin ja sitten joskus kuorin rasvat pois siis diettailen ja ihastelen ehkä lihaksia jos olen onnistunut niitä hankkimaan. Hmm kiva ajatus, mutta en ole vielä varma olenko siihen valmis, vaikka olishan se kiva syödä.

Mutta siis syöminen on mukavaa ja odotan jo huomista ja syömistä, vaikka äsken justiin söinkin rahkan muutamalla mansikalla. Tai öö huomenna en kyllä kovinkaan paljoo ruoasta saa nauttia, koska lepopäivät menee matalemmilla kaloreilla kun treenipäivät, mutta kyllä sitä hengissä pysyy. Ja hei älkää myöskään luulko,että olen aina vaan kaapista ruokaa hakemassa..ehei en ihan ja syön sillain n. 3tunnin välein enkä vedä överiks kuitenkaan ja pyrin syömään aika terveellisesti ja normaalia kotiruokaa,että en elä kuitenkaan millään pizzalla ja kaikenmaailman herkuilla sentään :D

Nyt kuitenkin oikein hyvät yöt kaikille ja enää en jaksa tai halua höpöttää ruoasta..voi vaikka tulla nälkä ja nälkäisenä ei ole hyvä mennä nukkumaan!



                                                                 kuva

                                                                  kuva


tiistai 17. kesäkuuta 2014

Mietintää blogin jatkon suhteen ja miten mulla menee

Tän blogin.. suhteen oli pakko pitää ihan pientä taukoa, koska en oikein tiennyt mitä teen jaksanko jatkaa postailua vain muutaman satunnaisen lukijan takia. Tuntui vähän turhalle kun kukaan ei oikeastaan lue tätä ja mietin, että lopetan tän tähän. No kuitenkin päädyin vielä toistaiseksi siihen,että postailen tänne edelleen, koska enhän mä varsinaisesti tätä kenenkään muun takia kirjoittele vaan ihan vaan itseni takia ja joskus vanhempana on kiva lukea miten mulla on mennyt jne. Eihän sitä voi tietää jos joskus tähän sattuisi eksymään lisää lukijoita ja saattaisi tullakin jos panostaisin tähän enemmän ja tekisin monipuolisemman tästä blogista..aika näyttää. Eli kyllä taidan edelleen siis postailla tänne ja  jos joku sattuu tätä lukemaan niin olisin onnellinen jos voisit kertoa mistä haluaisit lukea ..tai mitä postauksia tahtoisi joten niin kertokaaa sitten.

No mutta sitten niihin kuulumisiin. Olen vähän ainakin vähän edistynyt ruokajuttujen suhteen. En enää niin paljoa kammoa ruokaa ja olen oikeastaan pystynyt hyvillä mielin syömään paljon tai omasta mielestäni paljon..kun ne kalorit kuitenkin treenipäivänä huitelee sielllä 2300kcal tuntumassa. Ja olen oppinut taas enemmän tykkäämään ruoasta ja kaipaamaan sitä kuin jonkun aikaa sitten. Tänä aamuna paino oli 54,6kg eli ei kauheasti lisää ole tullut ja vielä on matkaa siihen 57kg ja vähän pelottaa miten tämä mieli muuttuu kun isompaa lukua rupee vaa'an näytössä näkymään. Vähän jännittää tai pelottaa,että kauhee ahdistus iskee kun painoa tulee lisää, mutta no kyllä mä tavallaan luotan siihen,että tästä selvitään. Ja se paino on vaan numeroita ei se kerro automaattisesti heti,että nyt oon läski kun vähän isompi paino on.  Ja vielä eilen kulutin aikaani kaloreiden laskemiseen, mutta tänään aamulla heivasin vihkon kaappiin ja yritän nyt mennä ilman mitään laskemisia..saa nähdä kuinka kauan tämä kestää, mutta ihan turhaa tuhlata aikaa sellaiseen touhuun ja jos joskus alan dieetille niin sitten taas  pitää laskea, mutta nyt ei jos vaan pystyn siihen.

Tällä hetkellä siis tuntuu suhteellisen helpolta syödä enemmän ja ihanaa voida nauttia siitä ruoasta jo enemmän..vaikka vielä kaikki ei ole niin kuin joskus niin ainakin parempaan suuntaan olen menossa ja onneks mulla on ihan kulta josta on paljon apua mulle kun on vaikeata! ( vaikka kyllä se liika hössöttäminen painon suhteen ärsyttääkin välillä todella paljon..) mutta silti hyvä,että joku auttaa mua kun ite sulkee silmänsä omille ongelmilta eikä aina itse tajua,että on joku vialla tai ei halua myöntää sitä. Ja kauan mulle sai puhuakin,että suostuin mitään muutosta tekemään. Alussa olin vain niin vihainen kun syömisiini ja painooni puututtiin ja minusta kaikki oli ok, vaikka muut sanoi,että pitäisi vähän saada painoa ja alkaa mennää sairaanpuoleiseksi mun touhu.

Mutta ihanaa,että on ihmisiä jotka huolehtii ja jos jollakin on sama tilanne ja joku hössöttää niin hyvää ne vaan tarkoittaa! :)

Olipas taas syvällistä tekstiä, mutta näin ne asiat on

.




tiistai 20. toukokuuta 2014

onnellinen ja samalla onneton

No hupsis taas meni muutama päivä kun een postaillut mitään..no aina ei vain jaksa. Eikä mulla nyttenkään mitään kummempaa mielessä ole kunhan vaan jotain höpötän :D Ja varoitus postaus tulee sisältämään valitusta ja lisää valitusta.

Oon ihan super onnellinen,että vihdoin on kunnolla tullut kesä! Aurinko paistaa ja on lämmintä ja kohta pääsee uimaan tai pääsishän sinne jo nyttenkin, mutta en uskalla ihan vielä. Vielä kun osais vaan olla stressaamatta turhaa ja liikaa kaikesta ja nauttia elämästä niin olis ihan hyvä kesä ehkä tulossa.  Olisin onnellinen jos ei kaikki olis niin tarkkaa tuon syömisenkään kanssa,että maailma ei kaatuis siihen jos pienesti ottaisin jätskiä tai jotain. Ei mulla kuitenkaan ole mitään ohjeita keneltäkään omiin syömisiini joten mikään ei ole niin justiinsa paitsi,että minä itse teen kaikesta hankalaa enkä anna itselleni lupaa syödä mitään. Katonko mä kesällä naama kuolassa tuolla kun muut vetää jätskiä ja popsii mansikoita. Eikä mulla ole vielä menossa mitään dieettiäkään joten miksi kaikesta pitää tehdä ongelma..luulin,että olisin onnellinen laihana tai kevyempänä ja hieman vähempi rasvaisena onnellisempi, mutta ei ole elämä aina silti ihanaa ja kaikki hienoa..ihan kun laihuus toisi onnen. Itsetuntokaan ei ole juurikaan parempi kuin ennen tai vähän voi olla, koska luulen,että uskallan mennä rannalle biksut päällä.

Voisin valittaa vaikka kuinka nytten kun on ollut taas surkea fiilis, mutta siis niin tahtoisin nauttia elämästä kun on vaan yksi ainut elämä eikä sitä ole tarkoitettu elää päivästä toiseen murehtien ainakaan ihan turhista asioista. Jossakin on lapsia ja ihmisiä jotka ei saa sitä ruokaa ja mä itken kun en tahdo ruokaa ja se on väärin. Pitäis osata olla onnellinen siitä,että joka päivä saa syödä eikä tarvitse mennä nälissään nukkumaan. Joillakin on paljon suurempia murheita kun minulla joten pitäis ehkä oikeasti joskus yrittää ottaa rennommin ja ei mennä niin natsi linjalla tuon syömisen kanssa ja voi sitä kunnossa olla, vaikka välillä herkkuja syökin, koska en kuitenkaan ole kisaamaan lähdössä (sellanenkin kyllä kelpais jos musta olis sellaseen..) joten kaikki ei ole ihan niin tarkkaa.

Kaikki tuo on helmpommin sanottu kuin tehty ja ei ihan heti muutu helpommaksi tämä mun elämä ja ei heti huomenna tai ensi viikollakaan ole syöminen helpompaa..mutta ei roomaakaan päivässä rakennettu..eikö niin? Jälkeen päin on turha murehtia.

Näissä fiiliksissä ..eli olen onnellinen, mutta toisaalta myös hieman onneton.

XOXO ♥ Sonja

perjantai 2. toukokuuta 2014

stressiä ja ahdistusta ruoasta ja painosta

Voi miksi? Miksi pitää ihmiselle (siis minulle) olla niin ahistava ja stressaava asia joku syöminen ja painonnousu. Eilen aamulla kävin vaa'alla ja se näytti 54,9kg ja kamalalta tuntui noin iso luku nähdä siinä taas pitkästä aikaa kun tottui näkemään sen 54kg tai muutama sata grammaa päälle. Eihän tuo edes ole paljoa, mutta minusta tuntuu tuokin jo todella pahalle ja välillä meinaa itku tulla kun tajuaa,että näkee painon nousseen. Toivon suuresti,että pikkuhiljaa ei aina tulisi niin paskafiilis tästä kaikesta, koska kuitenkin se olis minulle parempi jos muutama kilo sitä painoa tulisi ja kun halusin kuitenkin niitä lihaksia niin pakkohan sen painon on nousta..

Ja se syöminen..äääää!! On ihanaa, mutta ärsyttävää ja tuntuu välillä pahalle mättää yli 2000 kalorin edestä ruokaa naamaan ja pelkään heti,että kohta olen taas sama vanha hyllyvä sonja joka oli puolitoistavuotta sitten. En enää ikinä halua nähdä peilistä sitä samaa kroppaa..kuvottaa pelkkä ajatuskin. Miten olen silloinkin kehdannut liikkua edes missään ja ostaa aina kauhean kasan kaupastakin joka viikko kerran tai kaksi karkkia. Varmaan kassatädit ja sedät on ajatellut että "tuo ei kyllä tarviis yhtään enempää herkkuja"

Mutta joo okei nyt loppuu tämän itseni haukkuminen se on tosiaankin ollutta ja mennyttä. Ja minä olen elämäntapani muuttanut pysyvästi enkä ikinä palaa sellaiseksi mikä joskus olin! Ja voin kehuakin itseäni,että olen tosi kovan työn tehnyt ja laihduttanut paljon, vaikka en ikinä oikein itseeni uskonutkaan ja olin varma etten ikinä pääsisi edes siihen 60kiloon asti. Vielä on paljon tehtävää ja varmaan koko elämän pituinen projekti melkein jos aion lihasta hankkia..se ei tule olemaan helppoa eikä sitä ihan sormia napsauttamalla hankita, mutta mulla on aikaa. Pitää yrittää vaan ajatella toisin kuin nytten eikä stressata turhista..ei ole ihan helppoa eikä tänään tai huomennakaan syöminen suju ilman ahdistusta, mutta eiköhän se pikkuhiljaa vielä mene parempaan suuntaan.

Mutta eiköhän siinä ollut stressin purkua tänne blogin puolle riittäviin ainakin tälle päivää :D Kohta pitää jo suunnatakin sänkyyn  unten maille..mutta hei jos jollain sattuu olemaan samoja fiiliksiä nytten tai sitten on joskus ollut samassa tilanteessa kuin minä nyt niin ihmessä viestiä vaa tuonne kommenttiboksii..ja  voi kertoo miten on selvinny tai menikö kauan,että helpotti olo?

Nyt hyvää yötä kaikille!!

XOXO ♥ Sonja

tiistai 29. huhtikuuta 2014

ajatuksia ruoasta,lihasten kasvatuksesta ja laihtumisen haittapuolista

Silloin joskus kun vielä painoin enemmän ja laihdutin niin ajattelin,että joskus jos pääsen 60kg tai sen alle (eli joku 58kiloa oli unelma ) olen onnellinen ja se laihdutus saa jäädä siihen ja voin jonkun aikaa sitä painoa yrittää pitää vaan samoissa lukemissa. Ja jonkun ajan päästä sitten siitä oli tarkoitus aloittaa lihaksen takominen kroppaan eli mikäs olisikaan sen ihanampaa kun saada syödä vapautuneemmin eikä niin paljoa stressata jostain aerobisesta..niin siis silloin ajattelin. No menikö kaikki niinkuin ajattelin ja suunnittelin..no ei tietenkään.

Ihan ekaksi minun laihdutus ei stopannut siihen 58kiloonkaan vaan jatkoin vielä lisää ja se aamupaino oli välillä 54kg ja olin niin onnellinen,että olen laiha. Enkä mä tosiaankaan syönyt enempää tai lopettanut tai edes vähentänyt aerobista paljoakaan, vaikka piti. Ja nyt jälkeenpäin ajattelen,että ois voinut ihan hyvin antaa vaan olla siinä 58kilossa enkä mä silloinkaan olisi ollut mikään lihava, mutta niin ajattelin silloin,että vielä täytyy tiputtaa, koska läskiä on tuossa tuossa ja tuossa..totuus taitaa olla nytten,että olen rimpula jaloistani (okei niissä on ihan vähän lihasta, mutta kuitenkin..) mulla ei ole persettä laisinkaan vaan aika lauta pylly..olen siis aika muodoton naiseksi. Enkä ikinä ole mitenkään ihannoinut tai itselleni tahtonut muodotonta kroppaa vaan tahdon edelleenkin sopivasti lihaksikkaan kropan ja tahdon aina nähdä salilla kehitysti,että nousee isompia painoja jne. Eikä mulla ollut suunnitelmissa,että mun kuukautiset häviää ..ne on ollut nyt siis hmm vissiin 3 tai 4kk poissa ja mulla on tän kuun lopussa terveyskeskuksessa painokontrolli ja ne kuukautisetkin pitäis saada takas.

No on mun ajatusmaailman siis ehkä hiukan edes muuttunut jos vaikka kelais jonkun kuukaudenkin taaksepäin. Kyllä mä alan pikkuhiljaa ymmärtää, että se ei ole mitenkään tervettä jos kuukautisiakaan ei näy( onko mennyt kenties jossain määrin liikunta yli ja tullut syötyä paskasti suoraansanottuna..) Ja nykyään pyrin syömään enemmän ja ne päivittäisen kalorit pyöriin siellä 2200-2400 hujakoilla eli olen nostanut niitä reippaasti, koska söin silloin ennen ehkä n. 1700-1800 kcal päivässä ja se on ihan liian vähän ,koska liikun kuitenkin tosi paljon. No en kauheasti ole vielä painoa saanut lisää, mutta tänä aamuna olin lähellä 55kg. Vieläkin mulla on tuo lihoamisen pelko ja ahdistaa toisinaan syödä enemmän, mutta on se vähän helpompaa ja pitää vaan ajatella,että jos tahdon lihasta niin pitää syödä enemmän ja turha uneksia niistä jos syö paskasti ja mikä tärkeämpää ne kuukautiset saattais alkaa jos painoa tulis muutamia kiloja lisää..ja ei se aina tarkoita,että jos painoa tulee,että se olis rasvaa, koska treenaan niin kyllä sitä lihastakin saattaa tulla(varmaan tuleekin pakosti) ja pakosti melkein tulee sitä rasvaakin, mutta hei pieni dieetti sitten jos on tarpeen ei kai se maailma kaadu siihen.

Hitaasti tässä ollaan edetty, mutta ollaa silti. Ja ehkä alan pikkuhiljaa päästä eroon siitä lihoamisen pelosta ja en pelkää painaa esim 60kg, koska mun kroppakin saattais olla pikkasen parempi sillä painolla. Ja onneksi mun ihana avopuoliso on jaksanut tukea mua ja auttaa, vaikka oonkin vaikea enkä aina ymmärrä omaa parastani!!<3

Tällästä..älkää siis laihduttako liikaa, koska ei se liika laihuuskaan todellakaan ole sen parempi terveydelle kuin ne ylimääräisetkään kilot..molempi pahempi!

mutta nyt taidankin suunnistaa kohta tuonne keittiöön pohtimaan mitä sitä laittas naamaan..

XOXO ♥ Sonja

lauantai 12. huhtikuuta 2014

45kg nousi ja muuta höpötystä

Vihdoin se tapahtui nimittäin eilen sitten penkistä nousi se kauan odotettu 45kg!!! hiii olen iloinen..no okei eihän se nouse kuin yhden kerran, mutta ennätyshän se on sekin eikö? Ihan huiput fiilikset kun en oikein uskonut pystyväni vielä tuohonkaan, koska ihan vähän aikaa sitten vasta sain sen 42,5kg yhden kerran nostettua ja kun oon syönyt oikeastaan joskus huonosti tai sillee ei kovinkaan ihanteellisesti kehityksen kannalta jos ymmärrätte eli ei riittävästi ravintoa. Oli kyllä kivaa kun näki,että vähän on voimaa tullut ja nyt sitten voi vaan haaveilla seuraavasta kaukaisesta tavoitteesta eli 50 kilosta!!

Tuosta syömisestäkin tuli mieleen tänne kertoa,että minulla oli tuossa viime viikolla lääkärille aika ja siellä tuli tuo minun laihtuminen ja paino puheeksi.  Niin sain sieltä käskyn syödä enemmän ja oikeastaan siis pitäisi lihota muutamia kiloja, koska minun painoindeksi on aamupainolla laskettuna 19,1(pituutta minulla siis on edelleen se 169cm ja paino aamulla usein siinä 54,5kg) ja siis kuulemma liian lähellä alipainoa joten käskynä tuli syödä enemmän. Ja minulle määrättiin painokontrolli aika toukokuun loppuun ja siihen mennessä pitäis olla vähän enemmän painoa sitten..ja niin myös ravintoterapeuttia kuulemma minulle miettii se lääkäri,että tämmöistä myös tänne. Tuo on minulle tosi hankalaa,että pitäis syödä enemmän ja saada sitä painoa, koska olen tottunut syömään silleen vähän ja sitten tykkään tehdä aerobista ja olen ollut niin tyytyväinen tämän painoisena, mutta kai se on kilo taikka pari hankittava tässä puolentoista kuukauden aikana sitä painoa kun niin sanotaan ja vaikka pahalle tuntuukin. No mutta siitäkin kerron sitten joskus lähempänä miten tuo asia on edistynyt,,rupesin tänään taas laskemaan vähän muuten noita kaloreita mitä saan kun J sanoi,että minun olis hyvä joku 2200kcal/päivä saada, mutta kuulostaa kovin paljolle, mutta kylläpä minä aika paljon liikunkin.

Ja kohta taitaakin taas masu kaivata jotain syömistä ja olenpa jo tainnut kaikki jutut jutskailla tälle iltaa. Siispä mukavaa lauantai iltaa kaikille! Ja huomenna ne virpojat on ovien takana..muistettiin mekin jopa parit munat kaappiin hamstrata lasten varalle, mutta jos ei ketään oksien kanssa käy heilumassa niin minulla on kyllä suu mihin yksi muna menis..siis puhutaan nyt niistä suklaamunista :DD joo o..nyt häivyn tästä

XOXO ♥ Sonja

tiistai 18. maaliskuuta 2014

treeniä ja uusia enkkoja

Sunnuntaina täällä kirjoittelin noista salituloksista jotka on hieman lähtenyt laskuun tai ainakin osa niistä. Ehkä nuo tulokset saa mut ymmärtämään,että täytyy syödä enemmän eikä enää laihtua, koska muuten kyllä vaan huononee ja huononee edelleenkin nuo tulokset. Ja kuitenkin yritän aina vähän saada isommilla painoilla tehtyä. Yritän kyllä nyt syödä paremmin ja jos nyt sattuisin syömää muka liikaa niin äkkiäpä minä kilon taikka kaks karistan pois kun en ihan älyttömästi voi päästä lihoamaan kun joka viikko katson kuitenkin vaa'alla tuon painon. Jospa sais niitä tuloksia pikkuhiljaa paremmaks ja vähän jotain muotoa tähän kroppaan (lihasta siis ei mitään rasvaa..vaikka väkisin kai sitäkin vähän tulee)

Tosin sain minä sunnuntaina tehtyä enkat sjmv:ssa nimittäin 1x5 / 50kg ja seuraavalla kerralla pitää koittaa vähän enempi taas iskeä painoa kun kuitenkin lähti useampi kuin yksi tuolla painolla. Ja eilen sitten prässissä ekaa kertaa yli sadalla kilolla tein ..1x10/105kg olisi tuossakin voinut vielä latoa painoja siihen, mutta annoin olla ja päätin,että seuraavalla kerralla sitten taas lisää painoa. Eihän nuo tulokset mitenkään päätähuimaavia ja isoja ole,mutta jostainhan se aina aloitetaan..tuskin kovinkaan moni aloittaa esim: prässissä iskemällä 200kg painoja siihen. Eilen sai kyllä hyvän jalkatreenin vedettyä salilla, mutta vähän olen pettynyt itseeni kun jäi kyykkäykset tekemättä( tai kyllä tein kotona muutamat sarjat J:n käsipainojen kanssa) kun kyykyt ois ehkä paras liike jos tahdon tuohon olemattomaan pyllyyn lisää muotoa! No ensi kerralla on pakko sitten kyykätä ja pitää opetella kunnolla tässä kyykkäämään, koska tiedostan itse kyllä sen ettei ehkä kovin täydelliseltä minun kyykkäilytekniikka näyttäis. Tähän asti muutenkin olet kyykkäilyt hoitanut aina smithissä ja pitäis varmaan osata muutenkin eikä aina vaan siinä kitkuttaa niitä. Ehkäpä tässä pikkuhiljaa paremmin saa kaikki tekniikat haltuun ja tekemällä oppii..ei sitä kaikkea heti tarvitse osatakkaan.
Oon kyllä muutenkin ollut aina huono rohkeesti lisäilee niitä painoja kun treenaan vaan oon monesti niillä samoilla painoilla tehny ja J sanoikin minulle,että pitäis rohkeesti koittaa aina isommilla painoilla. Ja tottahan se on,mutta jotenkin oon vaan aina tehny samoilla(tuttu ja turvallista?),mutta pitää nyt opetella siihenkin ettei aina samoilla tee jos pystyis isommillakin. Toki eri asia esim: penkkiä ei paljoo jättipainoilla ilman varmistajaa kannata ruveta yrittää jos ei oo ihan varma lähteekö..

ehkä minä kohta olen vähemmän "nössö" tuolla salilla ja osaan paremmin..ja tämän päivän olkapäätreeniä odotellessa! (:

XOXO ♥ Sonja

maanantai 3. maaliskuuta 2014

pientä edistymistä

Alkuun mun on pakko vaan hehkuttaa,koska eilen salilla yllätyin positiivisesti selkätreenin jälkeen. Kun lopetin treenailun niin ajattelin siinä,että enpäs ole moneen vuoteen koittanut vetää leukoja,että vois koittaa huvikseen ennen kotiin lähtöä miten kauaks jää,että onnistuu. No  olinpa aika ihmeissäni kun huomasin,että 2 leukaa meni!! Siis en todellakaan olis uskonu saavani edes yhtä leukaa,mutta menipä hyvinkin! Tuostakin huomaa,että jotenkin on edistytty täällä. Ja tälläkertaa selkätreenikin meni vissiin ihan kohtuu hyvin,koska ainakin yläselkä on kipeä. Onneks tuo J aina vähä auttaa mua kun oon niin toivoton tapaus välillä tuolla salilla ja opin vähän uutta aina kun mua neuvotaan..en mä yksin oikein osais vieläkään mitään. Mutta ihan huippua aina välillä huomata,että jotenkin on edistynyt eikä junnaa vaan samassa koko ajan ja eilen kirjottelinkin tuohon mun liikuntavihkoseen joitain tavoitteita tälle vuodelle..yksi oli esim: että penkistä pitäs nousta 50kg tai edes 45kg. Joo jollekkin tuo on varmasti ihan pieni määrä, mutta mä en nosta kun 40kiloa vasta ja sekin paino nousee pari kertaa vaan.

Tässä on myös muutaman päivän verran yritetty hitusen enemmän syyä ei siis mitään massanlisäsys kaloreita kuitenkaan vaan yritän sen 1700-1900kcal/päivä suunnilleen saada kun vähän aikaa sitten söin varmaan jonkun 1500kcal/päivä. Nyt on vähän helpompaa jo tuo syöminen,vaikka välillä tökkii eikä tekis mieli syyä paljoa kun heti ahistun,että nyt tulee läskiä!  Njoo tyhmää semmone..mutta siis helpommin menee tuo ruoka alas. Ja siksi siis näin,että tuo paino ei enää juurikaan laskisi vaan saisi pysyä samassa tai sitten nousta jos muka sattuis lihasta tulemaan. Ja enää en ihan niin stressaa aerobisesta kun eilenkin jätin salilla tekemättä kun tuntu,että ei vaan nyt huvita, mutta pääosin varmaan pyrin sen 30min per salikerta tekemään. Eli voin kai sanoa myös,että tuon syömisenkin kanssa on edistytty ja pakkohan sitä on jos jossain välin meinaa lihasta hankkia niin opetella siihen ettei niitä saa sitten miinuskaloreilla vaan plussa pitää mennä.

tämmöstä mulle tänne..oikeastaan pelkkää hyvää tälläkertaa!

XOXO ♥ Sonja

maanantai 17. helmikuuta 2014

liika on liikaa

Ellen väärin muista mun uudenvuoden lupauksissa numero ykkönen oli etten stressais suotta mistään turhasta ja ottaisin rennosti..no ei taida onnistua. Liikkuminen ja urheilu on ihanaa varsinki salilla treenaaminen on ihan mahtavaa. Silti myös niin stressaavaa niinkuin laihtuminen..on ollut huippua kun on saanut painoa tiputettua ja aikas lailla alan olemaan sellaisessa painossa missä mun ois hyvä olla tai niin ainakin ajattelin. En vaan enää tiedä mikä riittää ja mihin voisin olla tyytyväinen oikeasti..välillä ajattelin, että olen hienosti laihtunut ja oikeesti paljon tullut tuloksia, mutta on päiviä jolloin ajattelin, että en mä nyt niin kauheasti oikeastaan ole edes laihtunut/muuttunut, että vielä tuossa tuossa ja tuossa on vähän liikaa läskiä.

 Ja mietin joskohan sitä vielä muutamat kilot karistais..tavallaan tahdonkin ja tavallaan en, koska oon jo hyvinkin normaalipainoinen kun olen 169cm pitkä ja painan kutakuinkin 56,7kg (tai tuo oli aamupaino) joten noilla se painoindeksini olisi se 19,9. Tarviiko mun tuon laihempi enää olla..niin en tiiä se on just vaikea päättää. En tiedä olisko hyvä pysyä tässä vähän aikaa tai suunnilleen noissa lukemissa tuon painon kanssa ja pohtia oonko valmis kohta puoliin (valmis henkisesti) kasvattamaan lihasta eli ruveta syömään enemmän. En ainakaan ihan vielä ole..siis tykkään kyllä ruoasta tosi paljon ja ruoka on niin hyvää, mutta kun muutenkin välillä vaikeuksia syömisessä. Siis kyllähän minä syön, mutta en kait sitten tarpeeksi tai niin J sanoo ja ehkä myönnän itsekin, että syön välillä lapsen annoksia ja sitten kuvittelen pärjääväni sillä. Ihan tyhmää, koska jos tahdon jossain välin sitä lihaa lisää niin ei näilläs syönneillä onnistu, että vetää tyyliin aamupalaksi yhden annoksen puuroa ja siinä se.

Äiti sanoi, että "sinä näytät ihan oudolle kun oot niin laiha..elä enää laihduta yhtään tai kohta sulla on anoreksia" ..en mä itse kyllä mitenkään itseäni nää kovinkaan epätavallisen laihana ja mä en ikinä haluais mitään anorektista vartaloa en todella, koska mä tahdon hitusen lihasta ja semmonen luinen vartalo ei olisi kaunis!

Pitää rajoittaa kuitenkin tuota liikkumista sen verran, että pysyy normaalirajoissa eikä liikaa noita kiloja enää tipu(tai aerobista lähinnä hiukan vähentää), koska eiköhän tuo kohta saa riittää ja täytyy yrittää skarpata tuossa syömisessä. Muutenkin ottaa vähemmän stressiä jostain laihtumisesta ja liikunnasta..edetä rauhassa.
XOXO ♥ Sonja

perjantai 17. tammikuuta 2014

karkkiholisti

Viime lauanantaina tuli aloitettua se herkkulakko ja ette usko miten tukalaa mulla oli jo eilen kun melkeinpä koko päivän mietin kaikki erilaisia karkkeja, että mitenkä herkullisia ne onkaan ja voikun voisin yhden pussin käydä ostamassa :D Hullun hommaa oli tämmöne huhtikuuhun asti kestävä herkkulakko varsinkin tälläselle karkkihiirelle suuri haaste. En siis suurista namuhimoistani huolimatta sortunut syömään herkkuja. Minulla pitäis olla niitä fitnesstukusta saatavia Goodlife patukoita kun ne on niin makeita ja maistuu aika lailla karkille..no onhan niissä sokeriakin jonkun verran ja itse en edes söisi niitä jos protsua haluaisin, vaikka onhan niissä proteiiniä, mutta turhaa sokeria myös ihan liikaa. No kuitenkin sellaisen voisi kauheaan karkin himoon ottaa, mutta olisiko se sitten huijausta kun ne niin karkille maistuu :D Toivon  kuitenkin, että J on oikeassa kun sanoo, että mitä kauemmin on syömättä karkkia sen helpommaksi se käy. Joo päteeköhän se sääntö minuun..en ole ihan varma tuosta asiasta.

Välillä taidan tänne kirjotella tästä miten menee ja mitä fiiliksiä on, mutta nyt ei tällä hetkellä ainakaan ole niin himo kuin eilen, mutta aika monesti voi tulla nälkäisenä sellainen olo, että oispa herkkua yks mars patukka, mutta pitää yrittää syödä niin aina ettei kauhea nälkäkään kerkeä iskemään. Ja 2-3 tuntia minulla onkin se ruokailujen väli yleensä. Joskus tietysti vähän venyy pidemmäksi ajaksi, mutta kun joskus tuli syötyä niin huonosti ja söin ihan liian vähän aina.. Ja nyt tulee muutenkin syötyä paremmin kun ennen ja ainakin hitusen terveellisemmin ja jatkossakin aion jatkaa samaan malliin en palaa huonoihin ruokailutottumuksiin ja samaa pullamössö vartaloa en tahdo takaisin minkä vielä vähän aikaa sitten omistin.

Mutta näissä tunnelmissa minä täällä ja muuten huippua kun alkaa viikonloppu! Ja ihanaa viikonloppua kaikille :)!!

XOXO ♥ Sonja