perjantai 2. toukokuuta 2014

stressiä ja ahdistusta ruoasta ja painosta

Voi miksi? Miksi pitää ihmiselle (siis minulle) olla niin ahistava ja stressaava asia joku syöminen ja painonnousu. Eilen aamulla kävin vaa'alla ja se näytti 54,9kg ja kamalalta tuntui noin iso luku nähdä siinä taas pitkästä aikaa kun tottui näkemään sen 54kg tai muutama sata grammaa päälle. Eihän tuo edes ole paljoa, mutta minusta tuntuu tuokin jo todella pahalle ja välillä meinaa itku tulla kun tajuaa,että näkee painon nousseen. Toivon suuresti,että pikkuhiljaa ei aina tulisi niin paskafiilis tästä kaikesta, koska kuitenkin se olis minulle parempi jos muutama kilo sitä painoa tulisi ja kun halusin kuitenkin niitä lihaksia niin pakkohan sen painon on nousta..

Ja se syöminen..äääää!! On ihanaa, mutta ärsyttävää ja tuntuu välillä pahalle mättää yli 2000 kalorin edestä ruokaa naamaan ja pelkään heti,että kohta olen taas sama vanha hyllyvä sonja joka oli puolitoistavuotta sitten. En enää ikinä halua nähdä peilistä sitä samaa kroppaa..kuvottaa pelkkä ajatuskin. Miten olen silloinkin kehdannut liikkua edes missään ja ostaa aina kauhean kasan kaupastakin joka viikko kerran tai kaksi karkkia. Varmaan kassatädit ja sedät on ajatellut että "tuo ei kyllä tarviis yhtään enempää herkkuja"

Mutta joo okei nyt loppuu tämän itseni haukkuminen se on tosiaankin ollutta ja mennyttä. Ja minä olen elämäntapani muuttanut pysyvästi enkä ikinä palaa sellaiseksi mikä joskus olin! Ja voin kehuakin itseäni,että olen tosi kovan työn tehnyt ja laihduttanut paljon, vaikka en ikinä oikein itseeni uskonutkaan ja olin varma etten ikinä pääsisi edes siihen 60kiloon asti. Vielä on paljon tehtävää ja varmaan koko elämän pituinen projekti melkein jos aion lihasta hankkia..se ei tule olemaan helppoa eikä sitä ihan sormia napsauttamalla hankita, mutta mulla on aikaa. Pitää yrittää vaan ajatella toisin kuin nytten eikä stressata turhista..ei ole ihan helppoa eikä tänään tai huomennakaan syöminen suju ilman ahdistusta, mutta eiköhän se pikkuhiljaa vielä mene parempaan suuntaan.

Mutta eiköhän siinä ollut stressin purkua tänne blogin puolle riittäviin ainakin tälle päivää :D Kohta pitää jo suunnatakin sänkyyn  unten maille..mutta hei jos jollain sattuu olemaan samoja fiiliksiä nytten tai sitten on joskus ollut samassa tilanteessa kuin minä nyt niin ihmessä viestiä vaa tuonne kommenttiboksii..ja  voi kertoo miten on selvinny tai menikö kauan,että helpotti olo?

Nyt hyvää yötä kaikille!!

XOXO ♥ Sonja

2 kommenttia:

  1. Moikka sonja! Itse olen ollut aina hoikka, mutta parin viime vuoden aikana painoa alkoi kertymään kilo kilolta enemmän. Viime syksynä oloni oli tosi ahdistava, vihasin itseäni ja omaa peilikuvaani.. Ja painoa oli vain 58 kiloa. Mutta aloin käymään talvella taas salilla ja olen saanut painoa tippumaan mukavasti, kuitenkin ahdistaa heti jos huomaa vaa'an näyttävän yli 54 kiloa. Nyt koitan myös keskittyä siihen mitä laitan suuhuni sen sijaan että vedän jäätävää dieettiä ja voin huonosti ja olen jatkuvasti väsynyt. Toivottavasti sinä ja myös minä pääsemme tästä vaaka-helvetistä eroon. Pääasia on, että tuntee olonsa hyväksi ja viihtyy omassa kehossaan. Niin ja tietenkin muistaa nauttia niistä pienistäkin onnistumisista ja positiivisista muutoksista kehossa ;) hyvää kevään jatkoa sinulle, ota kesän 3 viikkoa lomana, niin treeni varmastk kulkee paremmin kuin koskaan aikaisemmin:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun pitäis kyllä oppia ettei sitä vaakaa ja sen näyttämiä lukuja pitäis niin tarkkaan tuijotella ja että en välttämättä näyttäs kauhealle jos vaikka painaisinkin vähän enemmän kuin 54kg, mutta siihen on vaan tottunut ja vaikeaa ajatella,että painon pitäis nousta. No ehkä tämä ajan kanssa tästä helpottaa! Olis ihan kiva joskus voida nauttia elämästä eikä joka päivä stressata painosta tai syömisistä tai tuntea hirveää itseinhoa jos sattuu syömään herkkuja silloin tällöin..ja kiitos paljon tsempistä!! :)

      Poista